Ystävyksille

Sain kaverilta lainaan ihanan Mekkotehdas-kirjan ja pari kaavaa piirsin siitä itselle ensihätään ja tilasin sitten koko kirjan itselle. Eräänä kesäpäivänä otin pihalle vähän puuvillakankaita ja ensin tein Mimosalle apinamekon. Olen kuullut kaavojen olevan leveitä ja lyhkäsiä, joten hieman kavensin ja pidensin. Mutta en tarpeeksi, koska tästä tuli todella leveä ja pidempikin ois voinut olla.

 Vielä kun lämpimiä rantapäiviä oli, tällä oli mukava neidin fiilistellä aurinkoa rantsussa :)

Oltiin menossa Fröbeleitten keikalle Venlan parhaan ystävän Veeran kanssa, ja halusin tehdä näille ystävyksille Ystismekot. Etukappaleet on Viljamin Puodin puudelit-puuvillasta ja hihat suunnilleen samankuvioisista Tilda-puuvilloista ja takakappaleet on Veeralle lilasta ja Venlalle pinkistä yksivärisistä puuvilloista.
Kokeilin Mimosan mekkoa Venlalle ja sehän mahtui, joten leikkasin suunnilleen samankokoisille ystävyksille samankokoiset mekot, nyt pidentämällä reilusti enemmän.

 Keikan jälkeen käytiin rantsussa uimassa ja tytöt laittoivat uudet mekot päälleen.

 Ystävyys on niin maailman parhautta!

Osifan omia kesävaatteita

On ollut kyllä outo kesä. Juhannukset takit ja pipot päässä palellessa ei tarvinnut paljon kesävaatteita miettiä. Kun helteet sitten alkoivat, mietti että kauankohan se kestää ja vasta aika myöhään mulla iski kesävaateompeluvillitys. Mutta onneksi monia kerettiin pitää kesällä jo päällä ja ei siellä vielläkään kovin kylmä ole..
Kun itselleen ompelee, on aika vaikea ottaa kuvia. Ja mä olen aina se joka on kameran takana, kaikki juhlat ja arkikuvat, joten oli se sitten jännää olla toisella puolella. Mutta mä tykkään itse sovituskuvista ja ei näistä mitään näe jos nää ei ole mun päällä, koska mullehan nää on tehty..



Yhtenä kesäsuosikkina on ollut origamilinnuista surautettu toppi. Kaava on piirretty ainakin vuosi sitten jostain omasta vanhasta topista ja se on ihan huippukaava. Tällä tein aiemmin myös Kuokkavierasmekon (toukokuulla-14) ja seuraavan Viljamin puudeleista tehdyn omapihamekon pienillä muutoksilla:

 

Kantattu myös Viljamin puodin trikoolla, sopii niin mainiosti puudeleihin. Tätä on paljon pidetty, kiva leggareitten kanssa ja tosi mukava päällä.


 

Ja sitten on vielä Pikku Piltin timangeista toppi, tässä vaiheessa sain jo kuvauskavereita ja sain samalla toimia myös tunnelina pikkuneidille.. :D 

Juhlaa ja lahjaa

Huomasin juuri tämän olevan 100. bloggaus tänne! Siis aivan mieletöntä! Mun pieni laitetaan-nyt-jotain-talteen-itelle-ja-jos-joku-joskus-haluis-kattoo-esim-äiti ja tällänen tästä on tullut! Aivan mieletöntä!

Juhlistan myös sitä, että mun lempipuotini - Viljamin Puodin -inspiraatiosivuille pääsi ompelemani mekko ihanan neitini päällä <3 Mä en osaa sanoin kuvailla, kuinka mieletön fiilis mulla siitä on! Monta kertaa oon miettinyt, että vau, jonkun jutut on päässyt sinne ja nyt siellä on jotain mun tekemää! On niin itkettänyt ja naurattanut ja mies varmaan luuli että nyt mä sekosin :D
Täältä voi käydä kurkkaamassa http://viljaminpuoti.fi/inspiraatio/71  ja tässä linkki mekkoon




Niin ja ei siinä vielä kaikki! Mulla on tuossa sivussa sivulaskuri, kävijämäärä viikolle. Olin todella onnellinen kun siinä oli ensin kymmenen latausta. Ja 50. Joskus oli 100. Ja ihan käsittämätön fiilis kun ekan kerran paukahti yli viidensadan. Nyt kävijöitä oli ollut ihan mieletön määrä, parhaillaan oli 1044 !!!!!! Ooooh, sanon vaan kaikille KIITOS KIITOS KIITOS! Ihan mieletöntä! Teette mut niin tosi onnelliseks! 

Mä haluan näitä jotenkin juhlistaa täällä blogissa, mutta ajatus on vielä vähän kesken. Joskos jotkut pienet arpajaiset vaikka keksisin, mutta vähän on vielä kesken..





Mutta tähän mun juhlintaan voisin esitellä hupparin, jonka tein lahjaks meiän 3v-kummipojalle.


Tämä valmistui meidän ompeluryhmän laneilla, oli muuten aivan mahtavat lanit!
Kaava on ob:n Happy Trio koossa 104. Kangas on Viljamin ratikkaa, sopinee kummipoitsulle kun tuolla pääkaupunkiseudulla noita härveleitä pääsee vähän ehkä useemmin näkeen.. 

Punaiset resorit antaa musta kivaa voimaa tälle kankaalle, tikkalin vielä punasilla langoilla ja laitoin eteen punaset tähtiKamit.

 Sovituskuvaa meidän tytyllä

 Ja sain luvan laittaa itse Leostakin kuvan <3
Saatiin tuossa synttäritkin juhlittua niin saa kuvat tänne.

Kissa-mekko

Meidän typyjen yksi lempparikirjoista on Soiva Laulukirja. Siellä on paljon tuttuja ja vähän meille uusiakin lauluja ja sitten kirjasta saa taustamusiikit soimaan ja molemmat yrittävät vähän laulaa mukana, vaikka kummallakaan niitä sanoja ei vielä ihan hirmuisesti ole.. Mutta iloa kirjasta on siis riittänyt.
Itse olen ihastunut kirjassa myös Terese Bastin kuvituksiin, joten lainasin kirjasta yhtä kissan kuvaa ja pikkumuutoksilla aplikoin kisun Mimosan mekkoon.

Olipa ihana aplikoida pitkästä aikaa, sitä tulee kyllä harrastettua liian vähän. Alkukesästä sain tän jo tehtyä, on tässä odotellut josko isosiskollekkin saataisiin vastaava, mutta eipä ole näkynyt :D Noshilta tilasin molemmilta tätä raitaa, Mimosalle tätä ja Venlalle pinkkinä..




Kaavana oli se jostain peruspaidasta muuteltu mekko, tykkäään.
Takana valkoinen sydännappi.




 Menoa tällä pienemmällä riittää, ja kun molemmat neidin vipeltää yhdessä kovaa kyytiä, näitä sovituskuvia saa joskus hetken odottaa..


Koska KARKUUUUUUN!



Joten tämänkertaisissa sovituskuvissa mekko farkkuleggareitten kera. 

Minttua pandaa muodossa BananaSweet

Mä olen nyt ihan Viljaminpuotioitunut, enhän mä osaa enään muista tehdäkkään! Tämä huppari-mekko valmistui jo jokin aika sitten, mutta nyt vasta ehtii istumaan koneelle kesäkiireissä..
Leikkasin kankaat itseasiassa samana päivänä, kun lasten syksyn OB ilmestyi  ja Banana Sweet koossa 104 tästä muistaakseni valmistui. 

 Kangas on Viljamin puodin minttua joustocollegea ja vaaleanpunaista trikoota, jolla vuoritettu huppu ja jota laitettu mausteeksi helmaan. Lisäksi laitoin tereet kylkien rypytysten kohdalle sekä hupun ja hupun vuorin väliin. Niin ja pitsivetoketju kanssa tuli, vaaleanpunainen :)

Mitenkäs sainkin tämän ommeltua jo leikkaamista seuranneena iltana lähes valmiiksi ja pian kokonaan valmiiksi ja nyt taasen vasta täällä.. Tätä kerettiin jo pitääkkin, ennen näitä helteitä.  Oli ihanasti niin mieluisa, ettei ois illalla luopunut neiti tästä mekostaan <3

 Nostin muutaman sentin noita sivurypytyksiä ylemmäs, kun mielestäni ainakin meidän neidille sopii niin paremmin..

Yhdessä perjantai-veivissä kunnioitettiin lempparikangaskauppaa, arvatkaapa vaan, mikä oli mun lemppari.. Ehdottomasti.. En kerennyt kunnolla osallistumaan ompelustuokioon, mutta nopsan kuokkispipon kerkesin onneksi surauttaan, koska oli vaan niiiin pakko :)
Että kiitos Viljamin Puoti, I<3 U!

Kuokkavieraita

Tänä kesänä meillä oli yhdet hääjuhlat ja meidän isommalle neidille ompelin mekon mekkopulaan. Juhlamekkopulaan.

Tilasin Viljamin Puodilta Kuokkavieras-puuvillaa pätkän, ja mekkokangasta miettiessäni paketti kotiutui, joten siitä sitten syntyi mekko näihin miehen veljen häihin. 


Kaavana oli OB:n Autumn Roses, yläosaa lyhennetty ja lisätty nauha sekä iso rusetti, joka on ommeltu paloista. Innoittajana oli pikkusiskon juhlamekko, sellanen amerikan tylliunelmamekko. Koko 98 tai 104..
Vetoketju ois saanut olla vähän pidemmälle alas, mutta meidän isommalle neidille tämä hulahti oikein mainiosti päälle. Tyllin ompelin alushameeseen samoin kuin siinä amerikanmekossa on..

Sovitustanssit tanssittiin ja hyvin kelpasi, hyvä kun sai yöksi vaihtaa mekon pois, kun oli niin mieluinen :)

Puuvillan ompelu oli mukavaa vaihtelua trikoisiin, saa harrastaa ihanaa täsmällisyyttä :)

Kirkossa neidillä oli mintunvihreä neuletakki

 
Ja lopuksi vielä sisarukset yhdessä (jo kotiolähdössä..)

Pari lahjaa puudeleista

Downin syndrooma. Vuosittain suomessa syntyy n. 100 down-lasta. 2 kk sitten meidän lähistölle syntyi yksi.
Ja me saatiin ruveta tukiperheeksi. Tavattiin tämä pieni ihana suloisuus vanhempineen ja tuntuu kun siitä olisi ikuisuus, kun meidän 3,5 downiainen oli niin pieni. Vauva oli niin kaunispieni-ihana ja kyllähän se meidän uusi tuttavuus sykähdytti pikkasen enemmän, pikkasen erilailla.
Oli kiva tutustua tähän perheeseen ja toivottavasti me saadaan matkata vaavin kasvussa mukana <3

Halusin pientä typyä muistaa jotenkin ja ompelin bodyn. Ommellessani mietin Venlan vauva-aikoja ja kasvua. Ompelu on niin ihanan terapeuttista, voi vaan hukkua ajatuksiin ja välillä tuntuu että herää jotain valmista käsissään :)

Etsiskelin myös kaapista pienet kengät kokoa 17 pakettiin mukaan, kun niin pieniä on vaikeaa löytää, varsinkin tukevia. Itse saatiin ne kengät myös isommalta down-tytöltä :)

Joku hyvin ihmeellinen ajatus mulla oli kun bodyä aloin tekeen, käteen osu kaava kokoa 68 ja siitä sitten leikkelin tämän. Valmiina sitten huomasin, että ainakin meidän tyttö oli aika hitaanlainen kasvamaan vaikka down-käyrillä kasvaakin ihan mukavasti, joten tää on sitten vasta joooooskus sopiva.. Mutta eiks niitä pieniä vaatteita oo aina ihan hirveesti... ;)

Puudelit on Viljamin puodilta .


Kummityttömme täytti 3 vuotta ja hänen äitinsä arvostaa kovasti käsitöitä, joten halusin ehdottomasti hänelle jotain ommella. Jotenkin itse ommeltu lahja on myös paljon henkilökohtaisempi, itse kohdistan ajatukseni lahjan saajaan.
Olikohan tämä kaava Neon stripes ottobrestä.. Koko 122. 


Kummitytsyn äiti tykkää kovasti myös noista nappiponnareista, joten pari sellasta tein pakettiin mukaan ja kivasti sai settiin sopivan kortin, kun liimasin palan puudelia korttipohjalle, johon nuo napitkin laitoin :) Leikkasin pahviin muuten pienet lovet, jotta ponnarit pysyy nätisti paketissa..

Tarrakirjan sitten laitoin vielä mukaan, jos nuo lapset ei niin vaatteista innostu.. 

Paita oli kuulemma just hyvänkokonen ja pääsi heti päälle :)

Mutturallan karhut typyille

"Kesä" on alkanut ja kesäkiireet. Esikoinen ei enään nuku päiväunia, joten entisen ompeluajan sijaan me askarralleen ja vietätään laatuaikaa yhdessä.. Kovasti silti mietiskelen ja haaveilen, että mitä sitä ompelisi.. Ja hyvinhän tuo mieskin järjestää ompeluaikaa mulle, jos kovin kovasti tekee mieli päästä vähän surrutteleen :)

Tilasin Nanulta Mutturallan Karhuja, ne on niin sulosia! Tytöillehän niistä piti jotain saada, tai ainakin toiselle. Noshilta tilasin vaaleensinistä valkopallollista kangasta ja ajattelin pallojen tekevän paidasta jotenkin enempi tyttömäisen. Ja vaaleenpunaset kantit vielä vois vähän auttaa ;)
Meillä oli ihanatihanat ompelulanit ja pakkasin kankaat mukaan.



Ottobre 1/14 HappyTrio-hupparista olen piirtänyt pienennetyn kaavan, kokoa n. 98-104, etuosan tein yhdestä kankaasta ja jätin etutaskun pois sekä hupun vuoritin. Lisäksi hiharesoreista halusin pitkät.

Alkaa Venlalta jo luonnistuun nää kuvaukset :D

Edessä pinkit kam-nepit ja etukappaleen ja hupun väliin tsuikautin vielä tereen.

Ja koska karhuja vielä jäi, niin olihan siitä pikku-Mimbyllekkin jotain tehtävä :)



 Ja tälläinen siitä tuli :) Kaava on ottobrestä Little Elephantista, johon lisätty hihat ja helma on käännetty.
Ihana kaava, esikoiselle on tällä tullut tehtyä.


Aika reilu tästä tuli, kun nuo kaavat muutenkin reiluja, mutta kovaa kyytiä tuo typy tuntuu kasvavan, tämä koossa 86, ois saanut olla ehkä 80..

Ja sittenhän mä halusin tytöt samaan kuvaan.......  Touhua riitti....



Mutta onneks tehtävä usein ei oo kovin vaikea, niin ihanasti nää yhdessä viihtyvät <3 

Tais äitin tulla ikävä jo tyttöjä laneilla kuvamäärästäkin päätellen, johan tässä olikin jo la11 - su16 erossa :)
(Jotain muutakin siellä tuli tehtyä, mutta siitä vielä shhhh! koska lahja ;) )

Päikyntädeille ja kiviosastoa

 

Meiän päiväkodissa on tosi kivat päikyntädit ja halusin heitä muistaa jollain pienellä jutskalla nyt kun neidin päikkykausi loppui..
Halusin antaa jotain kivaa arkeen, jotain mikä ei ois tiellä ja jotain mitä ei ois "pakko pitää"..  (mietin pipoja ja huiveja ja vaikka mitä, mut jos ei vaikka tykkäiskään.. ettei tuu sellanen olo et on pakko pitää.. ajattelenkohan liian hankalasti.. ois pitämättä jos ei pidä..)

 

Ihana-lehdessä oli ommeltu tiskirätteihin koristuksia ja siitä se idea sitten lähti. Voi sitten pitää vaikka pölyliinana tai jonain siivousliinana, ei välttämättä tiskirättinä ehkä paras, tai emmätiä.. 

 Ompelin erilaisia puuvilloja ja nauhoja ja nappeja erivärisiin tiskirätteihin niin, että yritin miettiä jokaiselle sopivat värit ja kuviot, toivottavasti osui ees lähelle..

 Yllättävän kivasti rätti kulki ompelukoneen jalan alla, vähän pelkäsin ettei menis nii kivasti. Nahkaneulalla ompelin lopuksi, kun katkasin tavallisen.. Sitten kesti :)

 Neiti olisi jo kovasti menossa takaisin päiväkotiin, mutta kesä tässä nyt nautiskellaan kotona :)

Oltiin suvunnaisten käsityöleirillä ja kokeiltiin (kokeilin!!) siellä kivien maalausta. Oli kiva ottaa kivi käteen ja katsella sen muotoja ja miettiä, mitä siihen kiveen oikeen piirtyisi..  

Ensimmäiseen kiveen piirtyi Viljamin puodin Panda (ai mitennii rakastunut pandaan..) ja tätä meidän neitokaiset pyörittelee käsissään ihan innoissaan ja leikkii tällä :D
Kivessä ensin valkonen pohjamaali ja sitten mustalla maalattu panda ja kirkas lakka päällä..

 

Toiseen kiveen käpertyivät hiirivauvat, innoittajana varmaan leirin pienet kissavauvat.. Mutta nämä mun hiirivauvat saa elellä ihan rauhassa meidän pihassa omassa kolossaan kukkamaan kupeessa.. 

Pipoja

Mitä täällä tapahtuu, nyt on jo kesä.. Aika kiitää niin hurjaa vauhtia ettei meinaa perässä pysyä.. Jotain on tullut ommeltuakin, mutta kesämekot on suoraan kiskastu niskaan ja pihalle ja ihan on jäänyt kuvaamatta.. Kun sais lasten kesäflunssan selätettyä, voisi ruveta päivittelyhommiin taas.. On niin aikaansaamaton olo, kun täällä ei oo mitään uutta..

Noshilla on lippapipokilpailu, kaavan sai osallistuakseen kilpailuun, joten mulla on nyt piposta jopa kuvia, kun kilpailuun lähdin osallistumaan.. Huomenna alkaa äänestys muuten http://www.noshkilpailu.fi/ että ;) sais vaikka käydä äänestämässä..

 
 
 

Pipo on yksinkertainen Viljamin pandatrikoosta ja keltaisesta trikoosta, lippa on vanhoista farkuista johon tikkailin keltaisella koristesydämen ja lipan alapuoli on raitatrikoota, samoin alavara(?). Pipo on aivan ihana, PAITSI mun mielestä se on ihan poikien pipo.. Sniif.

Jokin aika sitten sain melki yöllä villin idean turtles-piposta, kun näitä naamiopipoja on liikkeellä ollut, joten pakko oli vielä yömyöhään väkertää Turtlespipo kummipojalle. Matkaan pipo on lähtenyt jo varmaan kuukausi sitten ja sovistuskuvankin sain :)

Sovituskuvassa meidän neiti, kummipoika on pari vuotta vanhempi ja luulen että suunnilleen vois olla oikeaa kokoa.. Sivusaumaan laitoin siis "naamion nauhat" jotka saa taakse somittua kiinni..